Italy.. love or hate?

Oon näiden 3 vuoden ja viiden kuukauden aikana tullu siihen tulokseen, et Rooma on sellanen kaupunki, jota joko vihaa tai sit sitä rakastaa. Yhtenä päivänä naurattaa niin, et on kyyneleet silmissä, ja toisena päivänä sitä raivoo naama punasena ja koittaa muistaa, miks ihmeessä tänne muuttikaan!

Kolme viikkoa melkeen jo töitä takana, mut huomenna ei tarviikaan mennä ku on liikennelakko.. mun piti mennä oikeustalollekin hakemaan yhteen käännökseen pari leimaa ja allekirjotusta, mut enpäs voikaan mennä. Ihanaa tässä on se, että voin viettää illan Feden kaa heti ku se tulee futispelistä, ja huomenna voin herätä ihan rauhassa opiskelemaan, sit opetan tunnin Fabriziolle enkkua, sit salille steppailee ja illalla Jacopolle pizzalle. Jacopo on mun vanha kämppis, mennään isolla porukalla sen luo ja sain just tietää et se asuu yhen iiiihanan leipomon/kahvilan lähellä, joka tekee ihania kroissantteja keskellä yötä, njami... pitäsköhän ottaa yks valkosuklaa tai kinder-kroissantti.... ;)

Kämmpiksistä puheen ollen, mulla on ihan mahtavat kämppikset tällä hetkellä. Harvemmin on koko talo täynnä kivoja tyyppejä! Ios on sama vanha kuubalainen dj, nyt on senkin kanssa jo yli 2 vuotta yhteiseloa, sit taloon tuli just uus tyttö, Eleonora, sosiaalityöntekijä, aivan ihana ihminen joka on leiponu meille vaikka mitä hyvää mmmm... Sit on Antonella Napolista, lastentarhanopettaja, ja Giovanni, aivan mahtavan hauska tyyppi, Pietro ja Pietron tyttöystävä Ania, joka käytännössä asuu meillä, ja Riccardo. Syödään joka ilta yhdessä, joku kokkaa jotain ja sit istutaan iltaa yhessä ja jutellaan ja nauretaan.

Tein elämäni ensimmäisen lasagnen viime viikolla, meitä oli 10 ihmistä syömässä ja se oli hyvää, paitsi et poltin käteeni aika pahan haavan ja jouduin hakee Paolalta rasvaa ja sideharsoa. :/

Mut kaikki on jotenkin vaan tosi hyvin nyt. Oon super stressaantunu, mut toisaalta, oon vaan sellanen, et mitä aktiivisempi elämä mulla on, sitä onnellisempi oon sit kuitenkin. Nautin aina jos mulla on parikin tuntia illalla yksin kotona, omassa rauhassa, ku se on aika harvinaista herkkua. Huomenna aamulla taidankin ehdottaa Fedelle jos mentäis ulos aamupalle.. aamucappuccino <3.

Ainiin, tietty juon taas kahvia ku herään joka aamu klo 7.30 enkä millään pääse ajoissa nukkumaan....ku on vaan niin ihanaa.... elää.